ELECTLifelong Learning Programme / Education and Culture DG
EtusivuProjektin taustaToimintaTuotoksetArkistoPartneritLinkitEPCDYhteystiedot-Choose language
-
  Projektin tausta    
Mielenterveyskuntoutujien tuetun koulutuksen tarve Euroopassa

Psykososiaaliseen kuntoutukseen ja asiakaslähtöisyyteen perustuvat toimintamallit ovat yleistyneet läntisen Euroopan hyvinvointivaltioissa viimeisen 20-30 aikana. Voimaantumiseen ja holistiseen ihmiskäsitykseen perustuvat toimintamallit ovat haastaneet lääkinnälliseen kuntoutukseen perustuvia malleja. Yhtenä esimerkkinä uusista toimintatavoista voidaan pitää klubitalomenetelmää, jonka tavoitteena on edistää mielenterveyskuntoutujien kuntoutumista sekä osallistumista koulutukseen ja työelämään.

Myös "mielenterveyspotilaan" roolissa on tapahtunut muutoksia. Sairauskeskeisestä ajattelusta on pyritty pääsemään eroon ja keskittymään sen sijaan kuntoutujien henkilökohtaisiin vahvuuksiin ja omiin odotuksiin. Sairauden sijaan pyritään näkemään se ihminen, joka löytyy sairauden takaa. Esim. mielenterveyskuntoutujien työllistymisessä tämä tarkoittaa sitä, että työtä ei lähdetä hakemaan sairauden perusteella, vaan omien vahvuuksien ja osaamisen avulla. Mielenterveyskuntoutujat ovat myös itse entistä selvemmin ilmaisseet, että he haluavat kouluttautua ja työllistyä paremmin.

Iso-Britanniassa julkaistun raportin mukaan (Bob Grove, Jenny Secker and Patience Seebohm (toim), “New thinking about Mental Health and Employment“. Radcliffe Publishing, Oxford 2005) ammatillisen koulutuksen ja tuen tarve on suuri: suurin osa mielenterveyskuntoutujista haluaisi työskennellä avoimilla työmarkkinoilla, mutta vain 20 % heistä on mukana työelämässä. Skitsofreniaa sairastavien joukossa työttömyysprosentti on 95. Mielenterveskuntoutujat ovat kaikkein heikoimmassa asemassa verrattuna muihin vajaakuntoisiin. Mitä koulutukseen tulee, niin 70 % tutkimukseen osallistuneista mt-kuntoutujista halusi opiskella, mutta vain 18% oli mukana koulutuksessa. Tuen tarpeen ja saadun avun välinen kuilu on lähes samansuuruinen. Merkittäviä työllistymisen esteitä olivat tutkimuksen mukaan: puutteellinen koulutus (51 % vastaajista), liian vähäinen työkokemus (54%) ja kunnollisen tuen puute (53 %). Julkaisussa esitetyt faktat todistavat, että tuetun koulutuksen ja työllistymisen tarve on suurta mielenterveyskuntoutujien keskuudessa. Samansuuntaisia tuloksia on löydettävissä myös muista Euroopan maista.

Mielenterveyden häiriöt ovat yleisiä kaikissa maissa ja ne aiheuttavat paljon kärsimystä sekä vajaakuntoisuutta. Mielenterveyskuntoutujien elämänlaatu on usein heikkoa ja he ovat vaarassa syrjäytyä yhteiskunnasta. Kuolleisuus on suurempaa kuin väestöllä keskimäärin. Kuntoutujat joutuvat usein kohtaamaan häpeää ja syrjintää. Heidän ihmisoikeuksiaan poljetaan mm. koulutuksessa ja työelämässä. Jokaisella ihmisellä on oikeus tehdä työtä oman kykynsä mukaan ja olla omalta osaltaan mukana rakentamassa yhteiskuntaa. Käytännössä nämä oikeudet eivät vielä toteudu ja kuntoutujia syrjitään mm. työnvälityksessä. Lisäksi kuntoutujien on huomattu harrastavan myös "itse-syrjintää" (self discrimination) eli he eivät uskaltaudu hakeutumaan esim. koulutukseen, koska sen ei ajatella olevan mahdollista omalla kohdalla.

Mielen sairaudet, syrjäytyminen ja köyhyys aiheuttavat negatiiviseen kierteen, josta on vaikea murtautua ulos. ELECT-projekti pyrkii omalta osaltaan vaikuttamaan siihen, että mielenterveyskuntoutujien koulutukseen ja sitä kautta myös työelämään pääsy helpottuisi. Tuetun koulutuksen ja yhteisöllisen opiskelun avulla kuntoutujille tarjoutuu mahdollisuus parantaa elämänlaatua, kehittää omia taitojaan ja hankkia myös ammatillista koulutusta. Koulutuksen tukimenetelmät ovat tarpeellisia mielenterveyskuntoutujille siinä missä muillekin vajaakuntoisten ryhmille. Huomion kiinnittäminen tähän asiaan on tärkeää myös oppilaitosten kannalta. Mielenterveysongelmat ovat yksi yleisimmistä koulutuksen keskeytymisen syistä.
Stakes - National Research and development Centre for Welfare and Health Inclusive Employment Initiatives -group